Poliisipäällikkö Aapo Nuotion mukaan Hannu Uurasjärven viranhoito tulee esille EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen. Todennäköisintä on potkut heti!

Ilta-Lehdessä 24.11.2006 s.16 käsiteltiin poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärven neekeröintejä ilman turhia kursailuja:

Ilta-Lehden otsikot kertovat karusti mistä on kyse Tampereen poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärven kohdalla:

"Takana vuosien perhehelvetti" ( Kuvatekstien otsikoita )
"Iso kiho poliisijohtaja on tällä hetkellä sairaslomalla"
"Uhri Tytär sai pahoinpitelystä paitsi mustelmia, myös unettomuutta ja keskittymisvaikeuksia"

"Poliisipomo hakkasi vammaista tytärtään"
"17-vuotias puolustautui veitsellä ja saksilla"

Reportterina: Susanna Yliluoma ( Kiitos hyvin pureutuvasta tekstistäsi )

Otteita Tampereen poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärven väkivaltaisuuksista kirjattuna IL:n paperiversiossa:

"- Isä alkoi lyödä nyrkillä kasvoihin ja päähän. Se hakkasi hullun lailla, kertoi 17-vuotias tytär eilen Tampereen käräjäoikeudelle ( eli 23.11.2006)"

"- Isä oli kännissä kuten aina"

Otsikolla: "Sain monta kertaa turpiin"

"Oikeudessa kuultiin todistajana myös tytön äitiä. Hän kertoi eronneensa tytön isästä 1996.
Ex-mieheni alkoholinkäyttö oli yksi eron syy. Luotan tyttäreni kertomukseen. Itse olen saanut niin monesti turpiini, että tiedän, että näin voi käydä, äiti puuskahti."

---------------------------- ------------------------ --------------

Tampereen poliisi pohtii neekeröivän hallintojohtaja Hannu Uurasjärven asemaa vakavissaan: Voiko tunnetusti juopon ja epävakaan persoonan olla enää häpäisemässä poliisin kunnioitusta johtavassa esimiesasemassa?

STT-IA, 24.11.2006

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=100102

---

Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajan Hannu Uurasjärven viranhoito tulee pohdittavaksi lähiaikoina, kertoo poliisipäällikkö Aapo Nuotio.

Hannu Uurasjärvi tuomittiin torstaina Tampereen käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen pahoinpitelystä. Oikeus määräsi hänelle 40 päiväsakkoa. Sakon kokonaismäärä on 1 560 euroa.

Pahoinpitely tapahtui Tampereella 10. kesäkuuta 2006. Hannu Uurasjärvi on siitä lähtien ollut sairauslomalla.

Hallinto-osaston johtaja Hannu Uurasjärvi on poliisilaitoksen organisaatiossa korkea virkamies. Laitoksessa on kaksi osastoa, poliisiosasto ja hallinto-osasto. Hallinto-osaston toimialaan kuuluvat muun muassa lupa-asiat sekä henkilöstö- ja talousasiat.

Poliisipäällikkö Aapo Nuotion mukaan Hannu Uurasjärven viranhoito tulee esille ensi viikon alussa pidettävän EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen. Poliisilaitos tutustuu ensin käräjäoikeuden ratkaisuun ja päättää sitten hallinnollisista jatkotoimista. Näin periaatteessa menetellään aina kun poliisimies tuomitaan oikeudessa rangaistukseen.

Poliisilaitos voi Nuotion mukaan ottaa asian hallinnolliseen käsittelyyn, vaikka käräjäoikeuden ratkaisu ei olisikaan lainvoimainen. Jos ratkaisusta valitetaan hovioikeuteen, lainvoimaisen päätöksen saamiseen voi kulua kuukausia. Nuotion mukaan poliisilaitoksen on toisaalta ennen päätöksentekoa hyvä tietää, jatkuuko asian käsittely hovioikeudessa.

Sairausloman mahdollinen jatkuminen saattaa vaikuttaa prosessiin.
- Kun Hannu Uurasjärvi on sairauslomalla, jäädään odottamaan, missä vaiheessa hän tulee takaisin, ja katsotaan sitten, Nuotio sanoo.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/3629.shtml

Tampereen poliisi pohtii pahoinpitelystä tuomitun hallintojohtaja Hannu Uurasjärven asemaa

24.11. 2006- 15:09 (Luotu: 15:07)

Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajan viranhoito tulee pohdittavaksi lähiaikoina, kertoo poliisipäällikkö Aapo Nuotio.

Hallintojohtaja tuomittiin torstaina Tampereen käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen pahoinpitelystä. Oikeus määräsi hänelle 40 päiväsakkoa. Sakon kokonaismäärä on 1 560 euroa.

Pahoinpitely tapahtui Tampereella 10. kesäkuuta. Johtaja on siitä lähtien ollut sairauslomalla.

Hallinto-osaston johtaja on poliisilaitoksen organisaatiossa korkea virkamies. Laitoksessa on kaksi osastoa, poliisiosasto ja hallinto-osasto. Hallinto-osaston toimialaan kuuluvat muun muassa lupa-asiat sekä henkilöstö- ja talousasiat.

Poliisipäällikkö Nuotion mukaan tuomitun viranhoito tulee esille ensi viikon alussa pidettävän EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen. Poliisilaitos tutustuu ensin käräjäoikeuden ratkaisuun ja päättää sitten hallinnollisista jatkotoimista. Näin periaatteessa menetellään aina kun poliisimies tuomitaan oikeudessa rangaistukseen.

Poliisilaitos voi Nuotion mukaan ottaa asian hallinnolliseen käsittelyyn, vaikka käräjäoikeuden ratkaisu ei olisikaan lainvoimainen. Jos ratkaisusta valitetaan hovioikeuteen, lainvoimaisen päätöksen saamiseen voi kulua kuukausia. Nuotion mukaan poliisilaitoksen on toisaalta ennen päätöksentekoa hyvä tietää, jatkuuko asian käsittely hovioikeudessa.

Sairausloman mahdollinen jatkuminen saattaa vaikuttaa prosessiin. - Kun henkilö on sairauslomalla, jäädään odottamaan, missä vaiheessa hän tulee takaisin, ja katsotaan sitten, Nuotio sanoo.

STT

------------------------


-----------------------------

Tampereen käräjät langetti 40 päiväsakkoa poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvelle tyttärensä pahoinpitelystä

Tänään Tampereen käräjillä oli surullinen tosijuttu juoposta virkamiehestä poliisihallinnosta eli uutinen Tampereen poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvestä

---------------------

Johtava Tampereen poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi sai sakot tyttärensä pahoinpitelystä ( Kysymys: Kuinka kauan vielä virassaan?)

Jutun päähenkilö on Tampereen poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi - Julkisen arvion kohteena onko pätevä ja uskottava Tampereen poliisin hallintojohtajan toimeensa?

23.11.2006 - 21:41 (Aamulehti - Luotu: 21:40)

Johtava poliisi sai sakot tyttärensä pahoinpitelystä

Päätösharkinta: Tampereen käräjäoikeus mietti lähes kolme tuntia

Johtavassa asemassa oleva Tampereen kihlakunnan poliisin virkamies tuomittiin 17-vuotiaan tyttärensä pahoinpitelystä 1 560 euron sakkoon torstaina Tampereen käräjäoikeudessa. 39 euron hintaisia päiväsakkoja tuli 40 kappaletta.

Tytärtäkin vastaan nostettu pahoinpitelysyyte hylättiin, sillä hänen todettiin iskeneen sakset isänsä reiteen hätävarjelutilanteessa. Oikeuden mielestä isku kyllä ylitti sallittujen voimakeinojen rajat, mutta tytön käyttäytymistä siinä tilanteessa pidettiin ymmärrettävänä.

Isän ja tyttären kertomukset tapahtumien kulusta olivat täysin päinvastaiset. Miehen nykyinen vaimo näki osan tapahtumista, mutta hän ei halunnut tulla kuultavaksi käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeuden vaihtoehdoiksi jäivät tyttären sana isän sanaa vastaan. Oikeus keräsi palasista kokonaiskäsityksen. Yksi palanen oli lääkärintodistuksesta ilmenevä tyttären kuvaus kokemuksistaan.

Yhteenotto sai alkunsa virkamiehen entisen vaimon eli tytön äidin häähunnusta. Tytär oli asunut vuoden päivät isänsä luona ja virittänyt hunnun koristeeksi huoneeseensa. Kun hän tuli iltamyöhällä 10. kesäkuuta töistä, huntu oli kadonnut huoneesta.

Kun huntua ei annettu nuorelle neidille takaisin, hän paiskasi isänsä ja tämän uuden vaimon hääkuvan lattiaan. Tytön kertoman mukaan ympäri juovuksissa ollut isä hyökkäsi heti perään kimppuun ja alkoi lyödä.

Miehen vaimo tuli väliin, mutta hyökkäys jatkui keittiössä, johon tyttö pääsi pakenemaan. Tyttö uhkasi leipäveitsellä, mutta isä otti sen pois ja sai haavan sormeensa. Sen jälkeen tyttö kaatui nurkkaan, löysi käteensä sakset ja osui niillä miestä reiteen. Sen jälkeen tyttö meni poliisilaitokselle tekemään rikosilmoituksen.

Isä väitti olleensa selvin päin. Hänen versionsa mukaan hunnun katoamisesta suuttunut tytär kävi päälle kuin raivopää härkä. Kun hääkuva iskeytyi palasiksi lattiaan, isä väittää vain yrittäneensä varjella, ettei tyttö hajota muuta irtaimistoa.

Käräjäoikeus mietti päätöstä lähes kolme tuntia. Isä ei osannut heti tuomion kuultuaan sanoa, valittaako hän päätöksestä hovioikeuteen, vaikka hänen mielestään ratkaisu meni väärin.

Pekka Parantainen

Aamulehden aito pesunkestävä lehtineekeri, joka valitettavasti alkuperäisestä jutustaan oli niin turhaan sensuroinut julkisuuden henkilön eli poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärven nimen pois

Tähän loppuun kai pitäisi sanoa: "Onnea voittajille!"

- Onko tälläisissa jutuissa koskaan voittajia? - No mahdollista lienee parantuva asiakaspalvelu, kun virassaan rikollisesti käyttäytyvä Hannu Uurasjärvi joutuu uudelleenarvioitavaksi myös onko sopiva virkaansa päättämään toisten asioista.

Hannu Uurasjärvi poliisi hallintojohtaja syytteessä alaikäisen tyttärensä pahoinpitelystä Onko OK jatkamaan virassaan & Suomalaisen klubin hallinnossa

Ote Tampereen Suomalaisen Klubin säännöistä:

3 §: Klubin varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta yksimielisesti hyväksyä kirjallisen hakemuksen perusteella isänmaalliseksi tunnetun oikeistomielisen maailmankatsomuksen omaavan, hyvämaineisen Suomen kansalaisen, joka hyväksyy klubin tarkoituksen ja jota kaksi Klubin jäsentä suosittelee.

Paljon on puhetta ja tekstiä isänmaallisuudesta ja kansakuntamme yhdenvertaisuudesta poliisin ja Suomalaisen klubin säännöissä, vaan miten se toimii kun tälläinen yhteiskunnan korppi ja haaskalintu poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi on toisten virkaansa kelvottomien korppien ( esim. kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen ) edessä?

Mielestämme isänmaallisia arvoja korostavan Suomalaisen Klubin ja Tampereen poliisin on mietittävä ulkoista imagoaan Hannu Uurasjärven julkisen imagon aiheuttamien vaurioiden takia ja vakavasti harkittava Hannu Uurasjärven asemaa organisaatioissaan. Kuinka luotettavana kansalaiset pitävät poliisin lupahallinnossaan toimivan Hannu Uurasjärven toimia ja harkintaa virkatoimissaan?

Nokitaanko rikolliselta virkamieheltä silmät vai toimitaanko sananlaskun mukaan eli "korppi ei korpin silmää noki"?



Tampereella virassa homohtava juoppo, viinahullu ja kaikinpuolin kelvollinen Suomalaisen klubin hallituksen jäsen Hannu Uurasjärvi poliisin hallintojohtaja. Nyt syytteessä tyttärensä pahoinpitelystä


Tampereella poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi syytteessä tyttärensä pahoinpitelystä

Miten tälläinen väkivaltainen viinaanmenevä poliisipomo eli poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi voi olla poliisin hallintojohtajana ja Sampolassa järjestyslakia opettamassa järjestysmieskurssilaisille kun ei osaa edes omassa perheessään järjestystä taata ilman väkivaltaa. Onko enää kyseessä nuhteeton virkamies vai vain valmis homopossu kilometritehtaalle?

Ohessa Sampolan työväenopiston kurssi millä poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi ns. opettajana. Kysymme onko hän ollut ko. kurssilla opettajana sairaslomansa aikana?

Naurettavinta tuo että esiintyy vaatimassa soveltuvuutta järjestyksenvalvojaksi kun itse on mitä on. Tietänee varmaan että alaisensakin nauravat tälle nykivänaamaiselle homopiirien tyyliin hermostuneesti savukkeita vetävälle homoketkulle.

http://opnet.virkamaki.fi/tampere/valittuh.asp?Kurssi='320103'

320103 JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI

Oppilasmaksimi: 40 Kurssilla on tilaa
Opettaja: Hannu Uurasjärvi

( Katsokaa ja miettikää olisiko Hannu Uurasjärvi itse soveltuva ko. kurssille? )

Kurssilla tutustutaan järjestyksenvalvojista annetun lain edellyttämiin järjestyksenvalvojan tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin, järjestyksenvalvojan toiminta-alueeseen sekä järjestyksenvalvojan toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä erityistilanteisiin kuten esim. väkivaltainen tai päihtynyt asiakas ja hätätilanteet. Kurssilla on läsnäolovelvoite.

Opiskelijan tulee olla 18 vuotta täyttänyt ja sopiva järjestyksenvalvojaksi.

Esteen järjestyksenvalvojakortin saamiselle voivat aiheuttaa esim. erilaiset rikokset, rikkomukset, päihteiden väärinkäyttö, fyysiset vammat sekä henkiset ja fyysiset sairaudet.

Ennen kurssille ilmoittautumista voi tarkistaa poliisilaitokselta soveltuvuutensa järjestyksenvalvojaksi (10 e). Ilmoittautuminen B, ohje sivulla 4.
esitteeseen 24 t
Paikka: Sampola, 222
Päivä, kello ja aika: to 18.00-20.15, la 10.00-15.45,5.10.2006- 19.10.2006
Kurssimaksu 60,00 / Tunteja 26

http://www.blogger.com/profile/17083757 - http://hannu-uurasjarvi.blogspot.com

18.11.2006 Aamulehti sensuroi poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärven nimen uutisoinnistaan. Mutta me aidot neekerit tiedämme, että sensuurihan on jumalanpilkkaa.


Kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen vaatinee ensi viikon käräjillä kunnon tuomiota tälle neitimäiselle poliisin hallintojohtajalle, joka on tunnettu virkavelvollisuuksiensa laiminlyönneistä ja hallintojohtajana virkatoimissaan tehdyistä lukuisista virkavirheistä.

Nyt näyttää että tämän poliisin hallintojohtajan neitimäinen sanotaan jopa homohtava käytös on johtanut surullisiin toimiin ja saanut julkisuutta myös näin Aamulehdenkin palstalla.

Nyt kaikki neekerirummut soimaan ja ihmettelemään miksi Aamulehden lehtineekerit salaavat uutisoinnissaan Hannu Uurasjärven nimen tyttärensä pahoinpitelyn yhteydessä?

Vaikuttaako Aamulehden lehtineekerien vapaamuurarius ja suhde Suomalaisen klubin vapaamuurareihin siihen ettei tunnetun Suomalaisen klubin vapaamuurari Hannu Uurasjärven nimeä julkaista rikosuutisen ja tyttärensä pahoinpitelyn yhteydessä?


Johtokunnan jäsen oik.kand., hallinto-osaston johtaja Hannu Uurasjärvi
Sähköposti: hannu.uurasjarvi@tampere.poliisi.fi
http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/johtokunta.html

Ihmettelemme ettei muut ole ihmetelleet: Miten tälläinen väkivaltainen viinaanmenevä poliisipomo eli poliisin hallintojohtaja Hannu Uurasjärvi voi olla poliisin hallintojohtajana?

Isänmaan asiaa http://www.prokarelia.net - http://www.mil.fi - http://www.kavkaz.fi

Kysymme erikseen Suomalaisen klubin vastuullisilta: Onko poliisijohtaja Hannu Uurasjärvi käsityksenne mukaan isänmaallinen ja oikeistolainen, saati nuhteeton ja hyvämaineinen?

http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/saannot.html

Viite: Suomalaisen klubin säännöt:

Tampereen Suomalainen Klubi ry
perustettu 22.9.1891


SÄÄNNÖT
sääntömuutos on rekisteröity yhdistysrekisteriin 17.9.2002

1 §
Tampereen Suomalainen Klubi ry:n, myöhemmin näissä säännöissä Klubi, kotipaikka on Tampereen kaupunki ja sen toiminta-alueena on Pirkanmaa.

2 §
Klubin tarkoituksena on vaalia suomalaista kulttuuria, suomalaiskansallisia perinteitä ja suomen kieltä, antaa jäsenilleen tilaisuus kehittävään keskinäiseen kanssakäymiseen suomalaiskansallisessa hengessä sekä toimia suomalaisuuden hyväksi ylläpitämällä isänmaallisten, sivistyksellisten, yhteiskunnallisten ja kansainvälisten kysymysten harrastusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Klubi järjestää kokouksia, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia ja retkiä. Klubi voi harjoittaa alaansa koskevaa julkaisutoimintaa, tukea alan julkaisuja, jakaa apurahoja ja stipendejä pääasiassa ei kuitenkaan jäsenilleen, sekä antaa avustuksia sivistyksellisille tai maanpuolustuksellisille yhteisöille sekä sotiemme veteraanien järjestöille ja heidän perinteitään vaaliville järjestöille.

Klubi voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä. Klubi voi omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

3 §
Klubin varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta yksimielisesti hyväksyä kirjallisen hakemuksen perusteella isänmaalliseksi tunnetun oikeistomielisen maailmankatsomuksen omaavan, hyvämaineisen Suomen kansalaisen, joka hyväksyy klubin tarkoituksen ja jota kaksi Klubin jäsentä suosittelee.

Kunniajäseneksi Klubin varsinainen kokous voi johtokunnan yksimielisestä esityksestä kutsua Klubin toiminnassa ansioituneen jäsenen.

Johtokunta voi kutsua ulkojäseneksi sellaisen vieraan maan kansalaisen, joka on ansiokkaasti edistänyt klubin tarkoitusta ja toimintaa. Ulkojäseniä voi kerrallaan olla enintään neljä henkilöä. Heillä ei ole äänioikeutta klubin kokouksissa. Ulkojäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

4 §
Jäsen voi erota Klubista ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta Klubin kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Johtokunta voi erottaa Klubista jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muute jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän Klubiin liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään Klubissa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Klubia tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5 §
Varsinaiset jäsenet suorittavat liittymismaksun ja vuosittaisin jäsenmaksun. Sen suuruudesta päättää syyskokous.

Kunniajäsenet samoin kuin 30 vuotta jäsenenä olleet ovat jäsenmaksusta vapaat.

6 §
Klubin asioita hoitaa hallitus, jota nimitetään johtokunnaksi ja johon kuuluu syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan valittavat Klubin esimies ja varaesimies ja seitsemän jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, ja joista on joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä erovuorossa.

Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja rahastonhoitajan, jota kutsutaan isännöitsijäksi sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Sihteeri toimii myös Klubin kokousten sihteerinä.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä heiltä vaativat.

Johtokunta on päätösvaltainen viiden jäsenen saapuvilla ollessa.

Klubin esimiehen tehtäviin kuuluu johtaa Klubin aatteellista toimintaa, vastata Klubin kokousten asiasisällöstä ja johtaa niissä puhetta.

Johtokunnan tehtävänä on hoitaa Klubin taloudellisia asioita, kantaa ja vastata Klubin puolesta sekä edustaa sitä.

7 §
Klubin nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

Johtokunta voi kuitenkin valtuuttaa Klubin sihteerin, rahastonhoitajan tai muun nimeämänsä toimihenkilön yksin allekirjoittamaan Klubin kirjeenvaihtoon liittyvät tai taloudenhoidossa tarvittavat asiakirjat, ei kuitenkaan velkasitoumuksia.

8 §
Klubin tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

9 §
Johtokunta kutsuu Klubin kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla tiedonannoilla, tai Klubin kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla kokouskutsulla.

10 §
Klubi pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Klubin kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous marras-joulukuussa johtokunnan määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun Klubin kokous niin päättää tai kun johtokunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) Klubin äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaati ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämiseksi on esitetty johtokunnalle.

Klubin kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista
5. esitetään edellisen tilikauden vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat.

Klubin syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista
5. päätetään seuraavan toimintavuoden liittymis- ja jäsenmaksusta
6. käsitellään johtokunnan esitys seuraavan toimintavuoden tulo- ja menoarvioksi
7. toimitetaan Klubin esimiehen ja varaesimiehen vaalit seuraavaksi kalenterivuodeksi
8. valitaan jäsenet erovuorossa olevien johtokunnan jäsenten tilalle
9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet
10. toimitetaan jäsenten vaalit niihin toimikuntiin, jotka katsotaan tarpeellisiksi Klubin toiminnalle
11. käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat.

Syyskokousta edeltävässä Klubin kokouksessa valitaan viisijäseninen valitsijalautakunta, joka tekee syyskokoukselle ehdotuksen siinä valittavista esimiehestä, varaesimiehestä, johtokunnan jäsenistä ja tarpeellisiksi katsottujen toimikuntien jäsenistä. Syyskokouksessa voidaan esittää myös muita ehdokkaita.

11 §
Klubin kokouksissa on jokaisella varsinaisella- ja kunniajäsenellä yksi ääni.

Klubin kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai Klubin purkamisesta on tehtävä kahdessa, vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä kokouksessa ja tätä tarkoittavien myönteisten päätösten tekemiseen vaaditaan, että kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa ehdotusta.

Jos Klubi purkautuu, käytetään varat jonkin yleishyödyllisen, suomalaiskansallisen tarkoituksen edistämiseksi, josta jälkimmäinen purkamisesta päättävä kokous tarkemmin päättää.

13 §
Muuten noudatetaan Klubin toiminnassa yhdistyslakia ja Klubin johtokunnan hyväksymiä järjestyssääntöjä.